Kohtalaisen tapahtumarikas päivä kotiäidin mittapuulla..

Joo-o... On tosiaan olleet kelit kohdallaan.. Eli kaikille jotka sitä lunta toivoivat, no nyt sitä riittää.. Aamusta asti sadellut isoja hiutaleita, kaikki valkoisenaan, montakohan senttiä tuli? Aamu alkoi lumihommien merkeissä. Lasten kanssa kolattiin piha puhtaaksi ja rakenneltiin lumilinnaa.. Minua kauhistutti ajatus siitä että pitää auton rattiin tänään lähteä. Olin päättänyt että käydään iltapäivällä lasten kanssa kirjastossa ja sitten oli isomman neidin tanssi harjoitukset. Itse olen hieman arka ajamaan autoa. Olen loppupeleissä ajanut aika vähän autoa ja lähinnä tässä omalla kylällä vaan.. Minua jännittää auton ajo ilman tämmöisiä lumikelejäkin. Noh, kävipä pikku tapaus. Suunnistimme päikkäreitten jälkeen kirjastolle lasten kanssa. Kirjaston parkkipaikka sijaistee semmoisen mäen alla, enkä kummoisemmin ajatellut kun sinne huristelin kuten ennenkin että mitään ongelmia tulisi. Kirjastoreissu tuli tehtyä ja oli tarkoitus suunnistaa pois parkkipaikalta niin eikös auto jäänyt junnamaan mäkeen. Kauniisti sitten peruttelin takaisin ottamaan vauhtia, enkä vaan ylös päässyt.. Aikani siinä yrittelin meinasi (ja ehkä jo iskikin) pikku paniikki että juntturassa nyt ollaan.. Onneksi sitten eräs ohikulkeva mieshenkilö tuli kysymään tarvitsenko apua ja hänen ihanalla avustuksellaan auto pääsi ylös asti.. Huh, mitään ei siis sattunut eikä tavallaan ollut lähelläkään sattua mutta aika epätoivoiselta alkoi itsestä jo tuntua, että pitkääkö soittaa isäntä töistä hätiin kun emäntä ei osaa kaaraansa ylös mäkeä kurvata.. Nyt tavallaan jo naurattaakin koko tilanne.. :D 
Matka jatkui kivasti pikku neidin tanssiin vaikka koko ajan sankan lumisateen ja lumien peittämien teiden varrella mielessä kyti ajatus että koska minä sitten kosautan tämän auton johonkin tai jään taas jumiin johonkin mäen penkereelle, mutta hyvin meni. Tanssista takaisin tullessa melkein kotipihalle asti päästiin kun ojassa oli auto vilkut päällä.. Näkyi siihen pysähtyneen joku toinenkin mutta minä siihen sitten vielä pyssäytin ja kyselin tarvitsivatko apua. Työntöhommiinhan siinä sitten ruvettiin ja saatiin kaverin auto ojasta ylös. Sitten häämöttikin jo kotipiha. Sisälle päästyäni ajattelin että tänään en enää auton rattii hyppää tarpeeksi äksöniä yhdelle päivälle.. :D
Muistakaahan nyt olla varovaisia kaikinpuolin siellä liikenteessä näillä keleillä!