Ja niin joulu joutui jo..... kuntokuurille mars!

Joulu oli ja meni ajat sitten.. Joulupöydästäkään ehtinyt ottaan yhtään kuvaa.. Anoppilassa käytiin joulusaunassa vihtojen kera ja ilta huipentui valmistamaani jouluateriaan jota anoppi ja appiukko ja isännän veli tulivat meidän perheen kanssa nauttimaan meille.. Aterian jälkeen siskoni perheineen liittyi joukkoomme iloiseen odottaman valkopartaista kunniavierasta.. :) kaunis joulu <3 Pitää olla suuri ruokapöytä että mahtuu kaikki ruokailemaan! Ja toivottavasti tämä toistuu jälleen ensivuonnakin.. Toivottavasti lapseni joskus muistavat joulun kuten minä muistan omani, äitin laittamat kaikki seittemän sortin jouluruuat, aamulla kuusen alle tontun jättämät pikkupaketit, siisti koti, joululaulut soi ja riisipuuro maistuu <3 Mitä enemmän lapsuuteni jouluja ajattelin sitä ihanammalta se tuntuu! Silloin osannutkaan ajatella mikä työ äidillä oli. Nyt vasta kun on omia lapsia ja haluaa tehdä heille sen joulun, yötämyöten koristelee, laittaa, kiilottaa, puunaa, ruokaa, ruokaa.. Sen jälkeen ku jouluateria on syöty melkein sammuu sohvalle.. Voi äiti <3 

Siinä lasten kauniisti koristelema kuusi. (Toisaalta jos minulta kysytään, koko joulukuusen voisi unohtaa taikka voitaisiin ostaa joku ihana pieni tekokuusi vaikka valkoinen. Taikka sitten joku pikkunen jouluhavunen mihin vaan muutama pallo. Mutta muu väki topakasti ilmoitti että heille ei joulu tule ilman kuusta niin minkäs teet. Ai niin ja vielä mieskansa ilmoitti että kyllä he hoitavat kuusen kastelun ja imuroinnin.. *heh* Minusta tuntuu ettei se homma ihan niin mennyt ;) asianomaiselle tiedoksi että imuroine edelleen toissavuotisiakin neulasia :D )

No niin nyt on joulun pikakertaus tehty ja ei muuta ku eteenpäin. Isäntä sitten syntymäpäivillään ennen joulua pienessä hiprakassa päätti lankomiehensä kanssa pistää pienen vedonlyönnin pystyyn. Loppiaisena punnitus ja siitä alkaa tiukka kuukauden ( tilanteen pakosta 35 päivän ) painonpudotus. Palkintona oli toisen osapuolen  tarjoomana viikonlopun juomat ja ruuat. Itse ei saisi osallistua juomisiin ja syömisiin, toimisi vain tarjoilijana tai jotenkin näin se kait meni. Noh, punnitus tuli isäntä sata kiloa ja rapiat vastapuoli satakiloa ja rapiat enemmän. Ja tästä alkoi tiukka 35 päivää tämän emännän nipotusta, napotusta ja ruuanlaittoa. Hävitähän EI voi ;) 

Yritin soveltaa isännän uuden karppauspohjaisen ruokavalion muiden kanssa samaan jottei tarttis tehdä montaa eri sorttia joten mentiin usein laatikko pohjaisella ruualla ja tehtiin paljon kanaa ja piffejä kasvislisukkeinen ja keitettiin lapsille sitten perunaa ja muuta kaveriksi :) tässä parit kuvat meidän pöperöistä:

Tässä oli reippaasti maustettua jauhelihaa, lantturaastetta, kermaa ja sipulia.. Namsk! Tykkäsin kovasti, täytyykin laittaa tässä joku päivä uudestaan :)

Tässä seuraavassa oli Broilerisuikaleita, kukkakaalia, parsakaalia, juustoraastetta, kermaa, sipulia ja valkosipulia. Ei missään nimessä pahaa tämäkään vaikka tykkäsin lantusta kovasti.. :P

Täytyy sanoa että ennen raskautta olin vahvasti karppaaja mutta raskauden myötä siirryin syömään enempi kaikenlaista ja se vähän jäänyt... Pitäisi taas ottaa itseään niskasta kiinni ja aloittaa tämä oma kilojenkin karistus.. Noh, kuitenkin nämä Lystimäen ruuat ovat vähän tälläisiä mitä kaapista löytyy.. Mitään ohjeita hirveesti lueskele, laitetaan vuokaan ja uuniin.. :) eipä oo vielä syömättä jääny.. :P

Ruokavalio oli tässä skabassa suurin valtti koska perhe, työ ja harrastukset vievät oman aikansa liikunnalle jäävä aika oli loppujen lopuksi aika minimaalista VAIKKA kekselijäälle "personal trainerille" pojot kotiin, pihalle ilmeistyi tämmöset eräänä päivänä:

Siinä sitten illalla otsalampun valossa isäntä huhki.. ei muuta ku lekalla rengasta eteenpäin! Ei vissiin mikään maailman helpoin homma, hiestä ja puhinasta päätellen.. :D

Ja tarkentaakseni vielä, painonpudotukseen voittaja on se joka prosentuaalisesti pudottaa enemmän.. :) Ja tiijätteks mitä meirän isäntä VOITTI! Hah! ja JEE! :P ja vähän LÄLLÄSLÄÄÄ :D Että sitä palkintoa sitten odotellessa niinkö?